Pullopussi

Tein tämän pullopussin jo kesällä, mutta en ehtinyt sitä vielä tänne laittaa. Pullopussi on tehty paperisille pullolahjakasseille vastineeksi. Materiaalina on Kierrätyskeskuksen ilmaistorilta farkkuja, joista tein tilkkuja ja vuorena samasta paikkaa otettu vanha keittiöpyyhe, jota näkyy hieman kahvoissa. Hintaa työlle tuli siis 0 euroa (+langat).

Pullokassi pääsi lauantaina kiertoon. Lisäsin taskuun kortin, jossa kerrotaan, että kassi pitää laittaa kiertoon. Kierrätysmateriaaleista tehty kiertokassi. Olisin oikeastaan halunnut jotenkin mainita Lounan lapussa, mutten kiireessä keksinyt tapaa. Kerron siis täällä, että kassi on tehty, kun odotin tytärtämme Lounaa eli se on LL-designia. Älliä? Louna-design? Pussin ensimmäisenä saaneet ihmiset olivat kuulemma haltioissaan siitä, että ehkä se tosiaan pääsee hyvälle matkalle.

Mainokset

Lounalle

En ehtinyt kauheasti tehdä vauvallemme käsitöitä. Tein hänelle muutaman pipon, lelun, pinnasänkyyn päiväpeiton, sukkia ja pari tuttinauhaa. Tällä kertaa niille ei kuitenkaan tullut käyttäjää.

Koko raskaus oli edennyt hyvin. Voin mitä parhaiten, vauva oli kehittynyt kaikissa tutkimuksissa normaalisti, sydänäänet olivat hyvät… kunnes niitä ei enää eräänä päivänä ollutkaan. Vauvamme, jonka nimesimme Lounaksi, kuoli kohtuuni. Siitä on pian kaksi kuukautta, elämäni pisimmät kaksi kuukautta.

Olin harmitellut etukäteen, etten ehdi tehdä enää niin paljon käsitöitä, kun vauva syntyy. Kuinka tyhmältä tuo ajatus näin jälkikäteen tuntuu. Nyt minulla olisi ollut kaikki aika tehdä käsitöitä, mutta mikään ei ole enää huvittanut. Olen kyllä harkinnut, että voisin hiljalleen jatkaa käsitöiden tekemistä ja siksi päätin päivittää blogiini nämä surulliset uutiset. Vaikka blogini onkin vain minua varten – epäilen, ettei kukaan tätä ikinä luekaan – niin halusin kertoa silti tänne, ettei meille tullutkaan kotiin vauvaa.

Kesällä tehdyt käsityöt ovat syntyneet lähinnä Lounan ansiosta. Jos en olisi ollut raskaana, olisin touhunnut varmasti aivan muita asioita. Ison mahan kanssa elämä alkoi olla kuitenkin hieman raskasta, niin piti keksiä muuta ajanvietettä. Kiitos Lounan, kesästä 2018 tuli käsitöiden ja farkkutöiden kesä. Louna säilyy sydämessäni ikuisesti ja farkkutyöt olkoon hänen ansiotaan.

Rakastan sinua pieni enkelityttömme Louna!

Farkkutossuja, osa 2 ja 3

tohvelit2

tohvelit3tohvelit4

Jatkoin farkkutohvelitehdasta! Viimeksi tekemiin tohveleihin  kaipasin jotain pientä extraa ja näihin pääsinkin kokeilemaan mulle uutta juttua – kankaanpainantaa. Ostin Hobby Pointista kankaanpainantavärejä ja lumihiutalesabluunan. Minä (ja monet ystäväni) olen talven ystävä, joten lumihiutale sopii tossuihin hyvin.

Kankaanpainanta oli tosi helppoa. Tupsutin värin sabluunan läpi vaahtomuovitupsuttumille, annoin kuivua seuraavaan päivään ja silitin noin 30 sekuntia leivinpaperi välissä kuviota. Sinellissä myytiin toisen merkkistä kankaanpainantaväriä, mutta sitä olisi pitänyt silittää viisi minuuttia, joten siksi tuo Hobby Pointin väri oli musta kätevämpi.

Tossujen sisällä on paksu huopa ja viltistä palanen. Eilen kävin ostamassa lisää paksua huopaa Sinellistä ja iso arkki maksaa viisi euroa, mutta se riittää useampiin tossuihin. Farkut ovat yllättäen jälleen Kierrätyskeskuksen ilmaistorilta.

Örkki

Örkki

Tein meidän vauvalle farkkulelun. Tarkoituksena on ollut myös tehdä mäyräkoira, mutta päätin nyt aloittaa tästä Örkistä, johon idean sain – mistäs muualtakaan kuin – Pinterestistä. Jalat ovat vähän kököt, mutta muuten siitä tuli ihan hauska.

Hieman huomaa, ettei ompelu ole mulle vielä(kään) kovin luontevaa. Ompelin nimittäin jalat ensin sisäpuolelle. Urpo! No piti purkaa ja siirtää jalat oikealle puolelle.

Materiaalit ovat täytettä lukuun ottamatta Kierrätyskeskuksen ilmaistorilta. Täytteen sain äidiltäni, joka on varmaan joskus siitä jotain maksanut, mutta muuten örkin hinta oli 0 euroa.

Farkkuostoskassi

farkkukassi6a

farkkukassi6b

Tähän farkkukassiin sain idean Pinterestistä (ohje virallisesti täältä), kuten aika moneen muuhunkin farkkutyöhöni. Yksi yö en saanut unta, kun kaikki uudet ideat pyöri päässäni, niin nousin keskellä yötä leikkaamaan tähän kankaita – tosi fiksua, öisinhän ei kannata nukkua.

Tästä tuli ihan siisti ja varmaan ihan käytännöllinen kauppakassi. Annan sen varmaan jollekin joululahjaksi. Farkut on kierrätyskeskuksen ilmaistorilta ja vaikka ohjeessa luki, että kahvat olisi valmiista ”kahvakankaasta” (en tiedä, miksi sitä kutsutaan), mutta mä tein pihinä noi kahvatkin vanhoista housuista, jotka on myös Kierrätyskeskuksen ilmaistorilta. Turkoosin kanttinauhan olen ostanut jo joitain vuosia sitten, kun tein ihan ostokankaasta silloin muutamille ystäville joululahjaksi kauppakasseja.

Kassin hinnaksi tuli siis kanttinauhasta jotain (jonka olen maksanut jo vuosia sitten) sekä yksi katkennut neula. Olen nyt näihin farkkutöihin katkonut oikein urakalla ompelukoneen neuloja. Olisiko vinkkiä, miten välttää tätä? Muuta kuin vaihtamalla farkun ohuempaan materiaaliin.

Heijastin

Heijastin

Farkkuinnostus alkoi oikeastaan heijastimien tekemisestä. Pyysin Facebookin kautta kavereilta metalliklipsuja, joita on eri kongressien ja konferenssien yms. nimilapuissa. Tiedän, että niitä voi ostaa, mutta kun mulla on paljon kavereita, jotka käyvät paljon juuri tuollaisissa paikoissa, niin ajattelin, että voisin siinäkin säästää. Lupasin kiitokseksi käsitöitäni. Tämä heijastin minun piti jo antaa yhdelle ystävälle, joka toi minulle nipun noita metalliklipsuja. Kyseessä on lehti – mieheni väitti sen muistuttavan jotain muuta.

Hintaa heijastimelle ei tule näin ollen kuin jokunen sentti heijastinkankaasta, jonka olen ostanut jo muutama vuosi sitten, niin hinnasta ei ole mitään hajua. Näissäkin voisi toteuttaa vaikka minkälaisia ideoita.

Farkkupussukoita osa XXX

Tänään mulla oli laskettu aika, mutta aivan kuten arvasin, ei ole mitään toivoa/pelkoa, että vauva olisi tänään tulossa, joten olen voinut jatkaa käsitöitä ja yksi ystävä oli vauvansa kanssa meillä lounaalla.

Pussukoiden sijaan olen nyt viime aikoina tehnyt muita juttuja, mutta kun unohdin jo yhden pussukan kuvata, ennen kuin lähetin sen ystävälleni Marille synttärilahjaksi, niin piti nopeasti kuvata muut. Tämä loputon aika kyllä selvästi aiheuttaa luovuutta (ei valitettavasti aina kuitenkaan taitoja). Töissä ollessani kävin töiden jälkeen urheilemassa tai tapasin kavereita ja illalla ehkä telkkarin edessä vähän neuloin. Nyt kun päivät ovat vapaat, urheilu on kevyttä kävelyä, niin ehdin yleensä päivän aikana sekä ompelemaan että neulomaan ja mahdollisesti vielä laittamaan ruokaakin ja/tai tapaamaan jonkun ystävän. Oma jaksaminen on kyllä huonompaa kuin normaalitilassa, mutta voin kyllä hyvin, joten paljon jaksankin touhuta.

Tämä ensimmäinen pussukka taitaa oikeastikin olla vähän vino, kuten kuva ainakin näyttäisi sen olevan. Ajattelin, että voisin antaa sen kummipojalleni tai siskoni pojille joululahjaksi ja laittaa sisälle tusseja. Katsotaan, miten käy. Kääntöpuolen kankaassa on pääkalloja. HIntaa tälle tuli 0,50e vetoketjusta. Kaikki kankaat ovat ilmaiseksi Kierrätyskeskuksesta.

Tämä on pienen lompakon kokoinen pussukka. Farkku on ihanan pehmeäksi kulunutta ja ohut pitsikoriste tekee siitä söpön tyttömäisen. Farkku on ilmaiseksi Kierrätyskeskusken ilmaistorilta, pitsin olen jostain ostanut, mutta se ei ollut kallista ja vuori on Kierrätyskeskuksesta ”rahapuolelta”, mutta koko kangas maksoi muistaakseni 0,37e ja sitä riittää moneen muuhunkin vielä. Vetoketju 0,50e.

Tämä on ihan pikkupussukka, johon ratkoin vetoketjun yksistä lastenfarkuista. Hirveä homma ratkoa farkuista vetoketjua. Ja noin pienen pussukan ompeleminenkaan ei ollut niin helppoa eikä lopputuloskaan ole kovin hyvä. No tulipa testattua. Tässä tuli hieman hintaa noille nauhoille, mutta molemmat kankaat sekä vetoketju ovat Kierrätyskeskuksen ilmaistorilta. Ehkä tämäkin jotakuta voi vähän ilahduttaa.

Farkkutöissä kaiken kaikkiaan monesti mulla kalleimmaksi tulee katkotut neulat. Olen katkaissut jo niin monta neulaa, kun en usko, ettei mun kone pysty ompelemaan kovin paksujen saumojen yli. Tänäänkin vaihteeksi katkaisin yhden neulan. Ja kyllä, mulla on käytössä ihan farkkujen ompeluun tarkoitetut neulat ja konekin on vasta huollettu, joten oikeasti syynä on vain liian paksut kohdat.

Vauvalle sukkia

villasukat1

Olen saanut ystävältäni Nooralta paljon raskausajan vaatteita sekä myös meidän vauvalle vaatteita. Hänellä on 9-kuukautinen tyttö, jolle ajattelin kiitokseksi neuloa sukat. Löysin käsityöpussukastani nämä jollekin tekemäni valepalmikkosukat, jotka mahdollisesti ainakin jalkaterän pituuden puolesta menisivät Liljalle.

villasukat2

Nämä junasukat olivat kuitenkin se varsinainen kohde. Niihin sain käytettyä loput valkoisesta merinolangasta, josta olen tehnyt meidän vauvalle jo pipon, lapaset ja villahousut sekä kahden ihanan pehmeän kamelinkarvasta tehdyn langan jämät, joista olin tehnyt toisesta meidän vauvalle junasukat ja toisesta pipon. Junasukat ainakin mahtuvat Liljalle.

Farkkutohvelit

Farkkuinnostukseni sen kun jatkuu. Piti välissä jo ompelukonekin huollattaa, kun se alkoi niin kovasti klonksua. Nyt taas toimii hyvin! Konetta ei ollutkaan ikinä huollettu ja vaikkei sillä kauheasti viime aikoja lukuun ottamatta olekaan ommeltu, niin se on jo varmaan 15 vuotta vanha.

Tämän päivän kokeiluun päätyi Pinterestin kautta löytämäni idea Häärämön sivuilta. Siellä ei ollut valitettavasti mitään ohjetta ja mun ompeluaivot eivät ole kovin kehittyneet, niin jouduin kyllä vähän pohtimaan toteutusta. Mutta olen oikeasti kovin ylpeä aikaansaannoksestani! Siitä tuli juuri halutunlainen.

tohvelit1

Itseni ja ehkä muiden iloksi ajattelin, että voisin yrittää vähän kirjoittaa ohjeitakin, miten tossut syntyivät. Kuvat ovat huonoja, kun napsin niitä vain kännykällä nopeasti työn edetessä.

tohvelit1a

Aloitin leikkaamalla pohjallista ja omaa jalkapohjaani avuksi käyttäen ensin paksusta huovasta (harmaa) pohjallisen ja sitten vielä pehmukkeeksi pinnasängyn päiväpeittoa varten ostamastani viltin jämästä toisen pohjallisen (keltainen).

Sitten leikkasin farkusta pohjallista noin 1 cm joka reunasta suuremmat palaset sekä varpaiden päälle tarkoitetun läpän. Niistä mulla ei ole valitettavasti mitään tarkkoja mittoja, kun itsekin heitin ne sinne päin, mutta läppä pitää olla isompi, jotta jalka mahtuu sinne tohvelin sisälle. Mittasin omaa jalkaani käyttäen jalkapöydän kohdalta halutun mitan ja lisäsin sauman varoja jonkun verran.

tohvelit1b

Läpän sisäpuolelle ompelin viltin jämästä pehmukkeen/lämmikkeen. En tiedä, olisiko siihen kannattanut ommella vielä joku vuori, mutta tuolla mennään. Pehmuke voinee olla farkku hieman pienempi, kun ompelin sen joka tapauksessa läppään, niin saumojen sisään ei tule niin paljon kangasta. Olisi voinut näin ollen olla vieläkin vähän pienempi.

 

tohvelit1e

Tämä vaihe vaati minulta enite aivotyötä, että miten ompelen pohjallisen kankaat ja läpän yhteen, niin että saan vielä huopapohjallisen sisälle. Mutta siis oikeat puolet vastakkain ja läppä sinne sisälle. Läppä kun on isompi kuin pohjakappaleet, niin se pitää asetella hyvin. Pieniä ryppyjä tulee väistämättä, jotta jalka mahtuu tossun sisään. Nuppineulat kannattaa asetella tiheästi ja katsoa, että kaikki kolme osaa, molemmat pohjakappaleet sekä läppä tulee ommeltua yhteen. Tohvelin kantaosa kannattaa vielä tässä vaiheessa ommella, niin pohjallisen saa helpoiten ängettyä sisään. Kokeilin toisessa tohvelissa jättää koko takaosan auki, jolloin käännös oli toki helpompi, mutta huopapohjallisen sisään ompeleminen oli vaikeaa, joten päädyin senkin osalta jatkamaan nurin päin ompelua hieman kantapään yli. Jätä kuitenkin riittävän iso aukko, josta saat käännettyä tohvelin ympäri. Tässä vaiheessa kannattaa vielä tarkistaa, että kärki on siisti eikä joku osa ole jäänyt ompelukoneen saavuttamattomiin.

tohvelit1d

Seuraavaksi ompelin vielä viltin kiinni pohjalliseen, jotta sen pujottaminen aukosta onnistuu. Tarvittaessa pohjallisen kokoa voi tässä vaiheessa vielä pienentää, jos tuntuu ahtaalta.

tohvelit1f

Sitten aukko kiinni. Jos tilaa on vähän, voi aukon ommella käsinkin kiinni, mutta farkkua on niin vaivalloista käsin ommella, niin ompelin molemmissa tohveleissa aukon kiinni koneella.

tohvelit1g

Ja TADAA, valmista tuli!!! Pohja on tehty kahdesta eri farkusta ja läppä osa vielä kolmannesta. Voisihan joku osa olla jotain muutakin, vaikka värikästä kangasta. Tai pussukoiden tavoin, näihinkin olisi voinut ommella koristeita, pitsejä, nauhoja tai kuten Häärämön toisissa tossuissa, sydämet. Nuo sydäntossut ovat minusta ihanat, mutta eihän mulla olisi kärsivällisyys nyt riittänyt siihen, että olisin joutunut läppäosan välillä pesemään. Mutta ehkä kokeilen niitä seuraavaksi.

Työn hinta: farkut ovat kaikki Kierrätyskeskuksen ilmaistorilta eli niiden osuus oli 0 euroa, viltin ostin päiväpeittoa varten, joten sinänsä tässä työssä sillä ei ollut enää merkitystä, mutta se maksoi muutaman euron ja sitä on edelleen jäljellä, joten eipä siitäkään montaa senttiä tälle työlle tullut hintaa. Huovan olen ostanut heijastimia varten jo muutama vuosi sitten Sinellistä. En edes muista, mitä se silloin maksoi, mutta todennäköisesti se oli tämän työn kallein osuus.

Nämä päätynevät eräälle ystävälle joululahjaksi 🙂

Jos jollain on antaa vinkkejä, miten työ olisi oikeasti kannattanut tehdä, niin saa kommentoida 🙂

Farkkukasseja edelleen…

Farkkukassi4c

Kumman paljon sitä saa käytettyä aikaa tällaiseen ”ei mihinkään”. Sen sijaan, että petaisin esimerkiksi vauvan sängyn loppuun, kävisin ostamassa loput puuttuvat tavarat, opettelisin, miten rintapumppua käytetään, ompelen kierrätysfarkkujuttuja joululahjaksi. Tässä kassissa hieman harmittaa, että jätin alaosaan noin paljon tuota mustaa farkkua, mutta muuten siitä tuli ihan kiva. Tuo toinen puoli, jossa ei ole taskua on hieman tasapainoisempi, kun siinä raitojen osuudet menevät enemmän tasan.

Sisäpuolelle ompelin vielä yhden taskun ja avaimia varten klipsun.

Farkkukassi5a

Tähän kassiin päätin hyödyntää yksien farkkujen vyötärönauhan. Ajatuksena ihan kiva. Toteutukseen en ole täysin tyytyväinen. Varsinkin tuo olkahihna jäi minun kokoiselleni aivan liian pitkäksi, mutta sitä ommellessa katkaisin jo kaksi ompelukoneen neulaan ja vielä yhden tavallisen neulan, kun siirryin ompelemaan hihnaa käsin kassiosaan.

Farkkukassi5b

Nurjan puolen kuvakin on näköjään hieman tärähtänyt. Pitäisiköhän minun hieman tsempata näiden kuvien kanssa?!

Hintaa näille kasseille ei tullut kuin oma aika, ompelulanka ja ne katkenneet neulat. Kaikki farkut ovat Kierrätyskeskuksen ilmaistorilta.